2003 EM-kisat

Lippupallon EM-kisaraportti 2003

#51 Ben ”Benito” Weibl, #49 Aleksi ”Alexandro” Seppänen, #20 Mikael ”Michelangelo” Lauharanta, #63 Tatu ”Davido” Riihimäki, #40 Markus ”Marcus” Peltomäki, # 7 Janne ”Janno” Lehtinen, #10 Ton ”Tonno” Meller,# 30 Aleksanteri ”Sandro” Ronkainen.

15-vuotiaiden EM-kisat Italiassa. Neljän tuntia halpojen lentojen vuoksi, valmentajat hioivat kuvioita. 5000 jojoa ei voi olla väärässä, 10000 nfl-pinssiä  ei voi myöskään.  Markus koki ensimmäistä kertaa lentämisen riemua. Paluumatkalla oli tarkoitus poiketan Amsterdamissa. Läpi Euroopan matkasi lippupallokolonna Suomesta.  Grand Hotel Bologna sijaitsi pienessä kaupungissa, joukkue lähti ensitöikseen harjoittelemaan kilometrin päässä olevalle  nurmikentälle sulassa sovussa paikallisen soccer joukkueen kanssa.  Centon kylästä suomalaiset ostivat halpaa limsaa. Sisään ajettiin uusia kuvioita ja aluepuolustusta hiottiin.

Pizza Azir oli maittava. Oliiveja, rucola-salaattia, punasipulia, tomaattia ja alla mozzarella juustoa. Pizzaah!

Välillä valmentajat intoutuivat parantamaan maailmaa. Filosofinen ajatus maailman parantamisesta  liikahti valmentajien maailman parantamiseen. Onkin tehtävä coaches decision, valmentajien tuiki tärkeä päätös: huudetaanko Suomi kolmannella vai neljännellä!

Aamutoimet oli mielikuvia täynnä. Joukkueen mielikuvaharjoittelua höystettiin continental breakfestin voimin, greippimehua juomalla tulee nopeammaksi, kakkupala oli intteri, sämpylä säkki, marmeladi sulava liputus ja nutella makea maali.

Bussihässäkkä. Bussia vaihdettiin paikallistirehtöörien mukaan moneen kertaan ja tosissaan. Mutta mikään ei pääse suomalaisten päähän. Täällä nautitaan esiintymisestä.

Suomen joukkue oli onnistunut värväyksessään hyvin, sillä joukkueessa pelasi kaksi jenkkiä, Californian passeilla turnaukseen osallistuneet Janne Lehtinen ja Ben Weibl. Kaksoiskansalaisuus on hieno juttu.

Uno-due-tres-qinque-Finlandia!

Valmentajien kahvihetki trattoriassa Bernt Von Lappin seurassa.

Pitkällisten avausseremonioiden jälkeen Suomi People piti puistotreenit, ajoituksia ja puolustamisen taitoja. Vuorossa olivat viidennet kisat 1999 Iso-Britannia, 2000 Ranska, 2001 Saksa, 2002 Espanja.

Hyökkäys pysyi mukana, puolustus pääsi mukaan ajan kanssa. Ensimmäisessä pojat ylittivät itsensä, heitot olivat tarkkoja. Hyökkäysmiehistö teki mitä oli harjoitellut. Aleksi oli ase oli nähtävissä.

Italia-Suomi oli viimeisen kisapäivän aloitusottelu. Kotiyleisö huusi raivokkaasti – Forza Italia! – kannatushuutoja, mutta Finlandia pelasikin todella rennosti ja omien taitojensa mukaisesti. Pisteitä teki Aleksi Seppänen 3 maalia, joista 2 syötönkatkoista, Ben Weibl 1 maali, Mikael Lauharanta 1 maali. Lopputulos 31-13 oli mairitteleva. Suomi oli uusien maiden parhaiten menestynyt ja tulee ottamaan mittaa jatkossa maasta kuin maasta, sillä lippupallossa on uskokaa tai älkää vetoa.

Välillä suoritukset menivät nairobilaisen suorituksen puolelle, mutta kun perusfilosofia coacheilla oli perusvarma ”have some more chicken, have some more pie”.

Turnauksessa oli mukana tyttöpelaajia Ranskan ja Espanjan joukkueessa. Tytöt olivat todella hyviä, nopeita ja hyviä liputtamaan.

9 vs. 9 opittiin vääriä taitoja nykyfutikseen. 5 vs. 5 versiossa päästään kokonaisuudessaan heittopelien puolella hiomaan taitoja ja puolustusta. Air it out – räiskyvää peliä. Pelaajat oppivat erityisesti pelitilan käyttöä. Vanha seuraihmisten tulisi tutustua peliin, esim. linjapelien puuttuminen.

Suomen joukkueen yksilötaidot, nopeus ja lahjakkuus, osittain yhteisharjoittelun määrä näkyi

Pelitavaltaan kaikki huippujoukkueet Hollanti, Saksa, Venäjä ja Englanti muistuttivat toisiaan. Samoja asioita periaatteessa kuin amerikkalaisessa jalkapallossa: 3-askeleen nopeaan heittopeliä, mies-puolustamisen rikkomiseen suunniteltuja heittopelejä ristikkäiskuvioilla, suunnanvaihtopelejä sekä hämäyspelejä. Puolustaminen oli pääosin miespuolustukseen perustuvaan, mutta myös 3- ja 2-syvä aluepuolustusmuodot olivat käytössä.

Suomen joukkueen tulevaisuuden esityksiä voi huomattavasti kohentaa puolustuspelaamiseen keskittymisellä, johon kuitenkin suurin osa eri maista käytti vähemmän huomiota.

Mitä jäi mieleen turnauksesta:

Aleksi: viimeinen Italia-ottelu oli hieno

Markus: hyvä joukkuehenki, loistavia kavereita, paljon naurua

Tatu: mahtava kokemus

Janne: pelisalissa biljardin pelaaminen, keilahalli sekä rallikonsolit

Miksu:

Ton: ok meno

Santtu: muijien kuvaaminen, itse tehty kuvio, joukkuepeli,

Voitot ruoka oli huonoa, jokainen ateria oli einespakattua pastaa ja sämpylää. Tyypilliset bolognalaiset ruokapöydän antimet tortellinit ragún kera ja mortadella.

Lippupallotoiminta on tärkein osa jefu-toimintaa tällä hetkellä. Peli voidaan pelata. Ja kaikki oppi auttaa jefun ymmärtämistä, ei opita vääriä tekniikoita vaan perusasiat avautuvat, heittokuviot, liikkuminen, pallon pelaaminen.

Hyvin levätty yö, asiat parantuneet kerta kerralta. ja nyt peli olikin rentoutuneen vapautuneen näköistä oikeaan aikaan. Italiaa vastaan pystyttiin juoksemaan, heittämään monipuolisesti eri kerroksiin. Pienet muodostelmat eivät haitanneet, omat miehet löytyivät. Aleksi ja Ben romuttivat Italian heittohyökkäyksen 4 maahanlyöntiä 2 syötönkatkoa, joiden päätöksenä maalit. Benillä 2 maahanlyöntiä. Itseluottamustaso oli noussut ja pojat uskalsivat onnistua pelkäämättä epäonnistua. Mikael Lauharannan maali toisen jakson lopussa oli päätösfanfaari hienosti järjestetylle turnaukselle. Jokainen joukkue sai mitalin osallistumisesta. Suomen sijoitus oli 7. paras uusista maista.

Espanjalaiset&italialaiset mölysivät pitkin käytäviä, kun Suomi-pojat lepäsivät huolella. Käytäville latinopojat levittelivät saippuoita ja heittelivät sisäpihalle muovipulloja.

Aleksi 2 maalia, suunnanvaihtopelillä ja fadella.

Ben Weibl 1 maaliskuu

Santtu Aleksanteri Suuri 1 maali koukkukuvion päätteeksi käärmeiltyään irti espanjalaisvainoojistaan.

Team Finland joukkueessa pelasivat:

Ottelu Suomi-Espanja:

Vuoden 2002 EM-kultajoukkue sai ensimmäisessä ottelussa aimo annoksen yllätystä. Suomi nimittäin johti ottelua vielä puoliajalla 25-19. Lopussa rutiini ratkaisi ja Espanja voitti ottelun 25-39 toisen jakson jäädessä maalittomaksi Suomen osalta. Ton Meller painosti kovilla blitzeillään hispaano pelinrakentajaa. Aleksi maalikone Seppänen teki pitkiä heittomaaleja ja Janne Lehtinen johti peliä kylmäverisesti.

Ottelu: Suomi-Saksa

45-20 lopputulos. Saksalaisjuhlaahan tämä ottelun alku oli, kun päätä pidemmät (kaikki yli 180 cm pitkiä) atleetit juoksivat jalkoja aluksi alta, mutta peli tasoittui ajan kanssa. Aleksi Seppänen ja Mikael Lauharanta tekivät maalit, mutta spinnaussäännön vuoksi hylättiin. Ben Weibl teki kaksi maalia pitkistä heitoista, Aleksi Seppänen yhden. Sääntökummajaisia tuomari kielsi rollingin, emme ymmärtäneet aluksi ennen kuin käsitimme että kyseessä oli spinning. Mieluiten  2 metriä ennen vastustajaa saa itsekseen  etäisyydellä vastustajasta. Saksan päävalmentaja Herr Bubblemacher oli hauskaa katseltavaa.

Ottelu: Suomi-Hollanti

64-6. Hollantilaiset jyräsivät ”parrakkaalla” varmalla pelillä kaikki. Tämä koitos oli erityisen vaikea, kun pelinrakentaja sairastui vatsatautiin ja Aleksi Seppänen joutui yhtäkkisesti pelinrakentajan ruoriin. Allu osoitti kuitenkin, että pienellä harjoittelulla hänestä voisi tulla oiva qb. Suomi, hävisi kun paras pistemies siis konvertoitiin heittäjäksi. Koko joukkue oli hermostunut, koska hymypoika puuttui joukkueesta. Iloisia suorituksia olivat Tatu Pakaslahden säkitys ja Ton Mellerin kiinniotto hyökkäyksen puolella. Ainoan maalin heitti Aleksi Benille.

Ottelu: Suomi-Tanska

26-27. Turnauksen vähimmäistavoite oli voittaa yksi ottelu. Ottelun alku olikin hyvin jännittynyt. Hollanti-ottelun paradoksaalinen pallontavoittelu vaikutti takaraivossa. Kuuluisa jenkkifutis ystävä Mr. Momentum tuli kuitenki mukaan kupletin juoneen. Ottelu tasaantui uuden aseen -  aluepuolustamisen – myötä. Santtu veisteli ensimmäisen maalin. Puoliajalla 20-12 jäljessä. Aleksi tasoitti ja 2 pisteen 12-jaardin riskipelin teki myös Aleksi. Aleksi ratkaisi myös yliajan maalin, Santun tehdessä lisäpisteen 1 p.

Toinen kilpailupäivä Bolognan polttavassa auringossa toi aamulla epämiellyttävän yllätyksen. Koko turnauksen otteitaan parantanut Janne Lehtinen sairastui äkillisesti oksennustautiin. Migreeni haittasi oloa myös.  Hollanti-otteluun yllätys qb:ksi joutui tilanteeseen Allu,joka kantoi vastuunsa kovassa paikassa miehekkäästi. Rutinoitunut yksi turnauksen parhaista ”viiksekkäistä” joukkueista haki pitkiä syöttöjä jatkuvasti onnistuen niissä hyvin.

Ihmeparantuminen. Joukkueenjohtaja ja medical chief poppamies Halttunen käytti tarvittavan määrän joogaa ja vyöhyketerapiaa, lisättynä lyhyillä nokkaunilla. Ja J. Lehtinen voimistui Tanska-otteluun. Tanska sai maalin, Suomi tasoitti, kunnes muutaman säkin saanut Ton ja battejä (ei lepakkoja) metsästänyt Allu ja Ben taistelivat jokaisesta pallosta. Ottelua ollessa enää 3 sekuntia jäljellä Tanska johti 8:lla pisteellä, mutta se saatiin kavennettua 3 sekuntia peliaikaa ollessa jäljellä, kun coach Heikkinen piirsi kuvioita taululle ja pojat saivat valtavalla tahdolla tasoitettua ottelun 20-20 tilanteeseen. Lisäajalla Suomi sai ensimmäisen hyökkäysvuoron ja J. Lehtinen onnistui ensin Aleksille 6 pisteen arvoisella poikkikentän kuviolla. Huh!

Harjoituskentällä Rotta tai myyrä! –huudot  kuuluivat eläinten tunkeutuessa kutsumaailmaan entistä voimakkaammin. Valmentajat huutelivat toisilleen innoissaan Biisoni, biisoni! Rautatie sijaitsi aivan kentän vieressä. Spektaakkeli oli valmis. Samoin Suomen joukkue. Sotkalla aloitettiin. Ja se ei tarkoittanut huonekaluja vaan sujahtavaa slant-kuvioyhdistelmää.

Seppänen viimeisteli pari maalia ja oli hankala pideltävä mies-miestä vastaan tilanteissa. Ottelun käännekohdassa Suomi johti peliä toisen jakson lopussa 25-19, mutta yksi 4. yrityksen säkitys Espanjan pelinrakentajan suhteen jäi tekemättä. Lopussa myös harmittavasti syötönkatkoyritys pomppasi käsistä espanjalaisten käsiin, josta seurasi maali.  Suomen joukkueen pelikirja, myöhässä takajalalta keskelle heittoja oli kova läksy. Toivomuspalloja heitetään myös isommissa liigoissa ja niitä palautellaan syötönkatkojen muodossa. Ei vääriä aloituksia, ei yhtään fumble rähmäystä eikä yhtään säkitystä olivat ottelun erinomaisia osatekijöitä suomalaisten osalta.

Heti perään tuli Saksan joukkue, joka oli kukistanut Hollannin 47-35. Ottelu alkoi nopeasti #19 tummapintainen pikakiitäjä, muita päätä pidempänä juoksi palloja kiinni. Fyysisesti isompikokoinen ja nopeampi kuin Espanja oli germaanijoukkue. Pelasi pääosin kontrolloitua aluepuolustusta. Ben väläytteli dive-peleillä nopeuttaan. Horst Bubblemacher lystikäs olento Schwartzwaldista valmentajana.

Aleksi pelasi fudista, loikki ja spinnasi,joista tässä ottelussa tuli rangaistuksia. Aleksanteri  teki kovan työmäärän pelaamalla molemmat ottelut kahteen suuntaan.  Everlast-tyylillään hän saapui joukkuepalavereihin ja aterioille.

Alle 13-vuotiailla briteillä oli toistuvasti tauoilla hirvittävä tarve lentopotkuilla. Yleensä lenkkikenkä lensi palloa pidemmällä. Väsymystä ja vedentarvetta.  Useat pojista rakastuivat matkalla.  Parman kinkkuun. Aina nimittäin oli sämpylä, pastaa ja kinkkua. Samaa on tarjottu aikuisten kisoissa muisteli EM-kisamatkojaan pelaajana Tuomas Heikkinen.

Cafe Americano maksoi pari euroa. Ottelun jälkeen puitiin vielä ottelun antia, ujutettiin laatikkoleikin avulla 2-syvä ja 3-syvä ajattelua puolustamiseen. Sokeriksi kutsuttiin dive-reverse-heittopelisarjaa. Nuorisopäällikön väsyneistä aivoista suomalaiskoodeiksi löytyi muutama lintu kuten; sotka, hanhi, kotka ja fogeli. Vispilä oli sitten kiertopeli.

Illallisen jälkeen espanjalaisten riemulaulujen jälkeen bussimatka vei pojat piu de centan –kylään. Aleksi luovutti verta nenästään matkalla.